torstai 21. helmikuuta 2013

Taavin deitti-ilmoitus (huom. tositarkoituksella!)

Ihanaa, kevät ja kesä tulee ja samalla Vivaldine's-hamsterila herää eloon!

On tullut aika alkaa suunnitella seuravaa kevät/kesäpoikuettamme. Viimeisimmästä poikueestamme sukua jatkamaan valitsimme pitkäkarvaisen musta-keltaisen valkonauhaisen Taavin, ja nyt onkin Taaville etsinnässä morsian.

Vielä ei ole aivan varmaa, että syntyykö seuraava poikue meillä vai jossakin muualla. Tärkeintä on kuitenkin se, että saisimme rakasta hamsterisukuamme jatkettua. Taavi lähtee joksikin ajaksi naaraan luo, tai sitten naaras tulee meille tekemään poikueen, jos esimerkiksi naaraan omistajalla on ollut haaveena saada rakkaan hamsterinsa poikanen itselleen, mutta hän ei syystä tai toisesta haluaisi ottaa vastuuta hamsteripoikueen kasvattamisesta.

Suunnittelemme tulevan yhdistelmän yhtä huolella kuin aikaisemmatkin. Ilmoituksessa halusimme rajata haun sopiviin sukulaisväreihin, jotta yhdistelmällä olisi perinteitä kunnioittava väripaletti käytettävissään. Väri on se yläkäsite, jonka jälkeen alamme tutkia sukujen yhteensopivuutta. Noudatamme hyvin tarkkaa jalostusvalintaa harrastuksessamme ja teemme kaikkemme sen eteen, että jatkossakin hamsterilinjamme on terve, hyväluonteinen ja jalostuskelpoinen.

Yhteistyöstä kiinnostuneet, lukaiskaa ilmoitus täältä. Jos poikue syntyy meillä, niin se tulee tapahtumaan jälleen Helsingissä.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Fotoja vapaalla jalalla olevista

Tässä kotia etsivät kullanmurut...


 Lyhytkarvainen kyyhkynharmaa-hunaja naaras Vivaldine's Glory Posey Rose



Kiva naaraspoikanen, joka on todella aktiivinen. Emoonsa tullut!



Pitkäkarvainen musta valkonauhainen uros Vivaldine's Zig-Zag Zebra








Todella herttainen uros, jolle toivon löytäväni hyvän kodin ja sellaisen, jolla on aikaa käsitellä poikaa usein. Tämä hamsteri on todella seurallinen ja unelmalemmikkiainesta.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Maurista Taaviksi

Niinhän sitä tavataan sanoa, että ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Korviini on kuitenkin kantautunut, että Mauri muuttui Taaviksi ja en osaa oikeastaan sanoa, että kumpi nimistä on hassumpi (terveisiä vain Turkuun!). Hamsterit tulee nimetä hassuilla lemipinimillä, sillä ne ovat sangen hassunhauskoja otuksia...

Hauskasti ovat myös Mayan lapset ravistelleet lapsuuden terraarion purutomut tassuistaan ja loikkineet kohti uusia tuulia, uusia asumuksiaan, ja uusia ihmisiään. Yhä uudestaan kasvattaja-parka saa tyytyä silittelemään hamsterilapsen pehmeitä poskia sekä pulleaa massua, ja toivottaa turvallista matkaa kohti Suurta Maailmaa.

Lähes kaikki nauharitarit ja vaaleat kultukutrit ovat jo löytäneet paikkansa Universumissamme, mutta yhä olisi kaksi poikasta vailla kotia. Supersuloinen pitkäkarvainen musta valkonauhainen uros Misa on lähes sulattanut sydämeni ja olen kaikin tavoin vältellyt sen pois myymistä... Mutta nyt ovat muut pojista jo muuttaneet uusiin koteihinsa, ja minun täytynee lähipäivien aikana päästää irti myös lellilapsestani Misasta. Jos olet Todella Hyvä ja haluat maailman kilteimmän ja hassuimman hamsteriuroksen, niin ota yhteyttä. Voin tuoda Misan esimerkiksi Helsingin Pasilan juna-asemalle jonakin arki-iltana 9.7. alkaen!

Ja sitten olisi pieni punainen Madonna... Lyhytkarvainen kyyhkynharmaa-hunajaneiti, jonka voisin sittenkin myydä meitä lähestyvän muuton vuoksi.

Poikasista voi kysellä lisää sähköpostitse tai soittamalla. Sähköpostiosoite löytyy sivuilta.


lauantai 16. kesäkuuta 2012

Onko värillä väliä?

Yksi syyrianhamstereiden suosioon vaikuttava seikka on varmasti värimuunnosten huikea määrä. Näyttelyissä on hauskaa tehdä yleissilmäyksiä lyhyt- ja pitkäkarvaisten hamstereiden näyttelyboksien viidakkoon. Jos Päivän Tähdet eivät ole vetäytyneet mökkiensä tai pesäpehmukkeidensa suojiin, niin näky on vähintäänkin hupaisa. Ruskeaa, mustaa, harmaata, laikkua, lehmää, kermaa ja valkoista. Lehmää??


 Hupsista!

Toisaalta mustan ja valkoisen yhdistelmä on mielettömän tehokas, ajaton ja tyylikäs. Tämän tietävät myös sisustusarkkitehdit.


Marimekon Unikko


 Miro, etsii kotia!

Miroa olisi mukavaa nähdä joskus näyttelyssä.


 Manu, etsii kotia! Rohkea ja reipas. Isoin poika.


Misa, etsii kotia. Herkkä, ihana ja kiltti pitkäkarvainen poika.



Poikasia on edelleen vapaana. Täältä löytyy sopivia poikasia sekä jalostuksesta että näyttelyistä kiinnostuneille henkilöille, ja myös rauhallisen luonteista lemmikkihamsteria etsivälle voisin suositella kahta eri urosta tästä poikueesta.

Poikasen nouto: Turku tai Helsinki.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Maailmaan, niin avaraan

Vilinää ja vilskettä on piisannut kuluneilla viikoilla...

Pienet hamsteripoikaset ovat ottaneet aimo harppauksia pähkinänmakuisen lapsuuden tiellä. Pojat erotettiin reilun kolmen viikon iässä omaan poikamiesboksiinsa. Hetki oli hieman kaoottinen, sillä emo huomasi nopeasti jääneensä kolmestaan kahden tyttärensä kanssa. Emo kuikuili pitkään haikeana poikastensa perään.

Voihan pojat!

Poikien yhteiselämä on sujunut varsin mallikkaasti. Ensimmäisinä iltoina tosin pojat joutuivat sen tosiasian eteen, että kukaan ei enää tuokaan ruokaa pesään, vaan se pitää käydä itse kupista hakemassa. Elämä kuitenkin opettaa, ja nykyisin osataan sännätä tassut viipottaen sankoin joukoin iltapalan äärelle. Pienet poskipussitkin pääsevät käyttöönsä.

Koko poikuetta on piinattu, emonsa Mayan kunniaksi, M-kirjaimella alkavilla lempinimillä. Kasvattaja nähkääs yhä pähkäilee nimeämisen kanssa! Joo, pähkäilee ihan for real!! Aina yhtä innokkaasti nimi(teko)taiteeseen ryhtynyt kasvattaja uiskentelee ideapaljouksien suossa, ja uponnee suohon siten, että vain hamsterit jäävät rannalle virnuilemaan korviaan höristellen...

Tässä he tulevat:


Meli
Lyhytkarvainen kyyhkynharmaa kilpikonna
Uudessa kodissa! 

Madonna
Lyhytkarvainen hunaja-kyyhkynharmaa naaras
Uudessa kodissa!

Manu
Lyhytkarvainen musta valkonauhainen uros
Uudessa kodissa!

Micke
Lyhytkarvainen kyyhkynharmaa uros
Uudessa kodissa!

Mauri
Pitkäkarvainen musta-keltainen uros
Uudessa kodissa!

Miro
Lyhytkarvainen musta valkonauhainen uros
Uudessa kodissa!

Misa
Pitkäkarvainen musta valkonauhainen uros
Uudessa kodissa!


Nämä ovat vain lempinimiä, oikeat nimet yritetään päättää tällä viikolla!

Huolehtivaista näyttelykotia etsii lyhytkarvainen kyyhkyn-
harmaa kilpikonna. Ei jalostukseen pienen koon vuoksi!


Sijoituskotia etsii viehkeä lyhytkarvainen kyyhkynharmaa-
hunaja naaras.


Jos kiinnostuit poikasista, niin lähetä  sähköpostia tai voit myös soittaa klo 18 jälkeen numeroon 050-3591544. En vastaa tekstiviestitiedusteluihin ja puhelimella voi olla toisinaan vaikea saada kiinni, mutta iltapäivisin voi onnistua. Lisäkuvia lähetetään halukkaille.

Ja niin, POIKASET OVAT TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ LÄHTIEN LUOVUTUSIÄSSÄ...

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

"...Mutta sehän on kilppari!"

Keltainen väri osaa aina yllättää!

Me kasvattajat tapasimme eilen lauantaina pitkästä aikaa. Tätä hetkeä oli odotettu, sillä pääsimme ensimmäistä kertaa yhdessä tutustumaan Mayan poikueeseen. Oivoi, nämä hetket ovat aina parhaita, ja hyvin inspiroivia. Siinä poikasia tuijottaessa, hamsterimuistoja vaihtaessa ja mainiota vihreää teetä hörppiessä vierähti nopeasti hetki jos toinenkin.

Iltapala ajoi reippaimmat ja suurimmat poikaset ulos kartanostaan, jonka virkaa toimittaa Aleston suolapähkinöiden tukkulaatikko. Pahvilaatikko on osoittautunut erittäin mainioksi poikasmökiksi, sillä se on hyvin tilata ja korkeuttakin on sopivasti. Laatikossa on oviaukkokin valmiina ja mikä parasta, sen voi vaihtaa uuteen ja puhtaaseen niin usein kuin haluaa. Kaupassa riittää pahvilaatikoita loputtomiin! Näin poikasilla on jatkuvasti puhdas mökki ja samalla tulee kierrätettyä. Tosin ensimmäisen 1,5 viikon ajan antaisin emolle täyden pesärauhan, enkä lähtisi mökkiä vaihtamaan.

Poikaset olivat aktiivisella tuulella ja niitä kiinnosti kovasti uuden, niille vieraan käden tuoksu. Maya yltiöseurallisena hamsterirouvana kiipeili jatkuvasti terraariosta kädelle ja poikaset nuuskivat käsittelystä palaavaa emoa pöllämystyneinä. Näin poikaset alkavat muodostaa suhdettaan ihmiseen. Ihmisen tuoksu on aluksi pelottava asia, mutta kun mitään pelottavaa tai uhkaavaa ei pääse tapahtumaan, niin poikanen sopeutuu siihen hiljalleen ja lopulta tuoksu ei enää laukaise siinä pakoreaktiota. Kyse on siis eräänlaisesta siedätyshoidosta! Syyrianhamsterin luontainen uteliaisuus helpottaa kesyttämistä. Poikaset ovat yleensä ennakkoluulottomia ja avoimia 3-4 viikon iässä ja tämä vaihe on todella tärkeä kasvattajalle, sillä silloin pitää joka ilta käsitellä poikasia runsaasti. Mikäs sen mukavampaa! Tämän lisäksi kiltti ja tasapainoinen emo edesauttaa poikueen kesyyntymistä antamalla hyvää esimerkkiä pesueelleen.

Poikueessa on yksi hieman muita pienempi poikanen ja on ollut ilo seurata, millä sisulla se toikkaroi suurempien sisarustensa perässä. Lauantaina selvisi tyttösen värikin, kun olin ajatellut sen olevan kyyhkynharmaa-hunaja omituisen vaalealla sävyllä... No, lauantaina asiantuntevampi meistä tokaisi hetken poikasta katsottuaan "...Mut toihan on kilppari!!!". Niinpä niin. Ja tänään aamulla kyyhkynharmaan ja hunajan väristen alueiden rajautuminen oli jo aivan selkeää.

Pieni Neiti Tilkkutäkki.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

...Tuikkivia Tähtiä...

 Haapaa!!! Jee!! 


Pandapainia? Ööh, ne on hamstereita...


Pikkuhamstereiden silmät ovat avautuneet alkuviikon aikana! Vielä ei ole ihan jokaisella poikasella molemmat silmät auki, mutta seitsikon suurimman kokoiset penskat viilettävät jo tähdet, eli nappisilmät, tuikkien.

Poikasten edesottamuksia ja temperamenttieroja katsellessa muistuu taas mieleen miten hieno ja ainutlaatuinen jyrsijälaji syyrianhamsteri onkaan. Niinhän tuo on ilmeikäs, höpsö, ahne, lempeä, ylpeä, pöyhkeä ja persoonallinen. Hamsteriperheen eloa tarkkaillessa saa vielä enemmän lajista irti, kun pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä luontaisesti erakkoeläimen hiljaista kehitystä Yksilöksi. Kasa pieniä poikasia, jotka hakevat turvaa toisistaan ja emostaan, nukkuvat pesässä mahdollisimman lähekkäin toisiaan. Tuota perheidylliä katsellessa ei uskoisi, että jo kahden kuukauden kuluttua pikkuhamsteri tulee inhoamaan yli kaiken lajikumppaneitaan, ja kahden syyrianhamsterin yhteiselo päättyisi tappeluiden seurauksena toisen osapuolen kuolemaan.

Onneksi ilonamme on yhä Iso Karhuemo & Seitsemän Pientä Poikasta. Ja mikä perheidylli! Naaraspoikaset häärivät emon apuna roudaamassa puhtaita petivaatteita pesään, ja pojankoltiaiset loikoilevat pesässä ja odottavat, että äippä ja siskot kantavat kauppak... kröhöm, p-o-s-k-i-p-u-s-s-e-i-s-s-a-a-n, aamupalaksi erilaisia jyviä, parsakaalia ja persiljaa. Vanhanaikaiset sukupuoliroolit siis näemmä pätevät tässä perheessä.