keskiviikko 23. toukokuuta 2012

...Tuikkivia Tähtiä...

 Haapaa!!! Jee!! 


Pandapainia? Ööh, ne on hamstereita...


Pikkuhamstereiden silmät ovat avautuneet alkuviikon aikana! Vielä ei ole ihan jokaisella poikasella molemmat silmät auki, mutta seitsikon suurimman kokoiset penskat viilettävät jo tähdet, eli nappisilmät, tuikkien.

Poikasten edesottamuksia ja temperamenttieroja katsellessa muistuu taas mieleen miten hieno ja ainutlaatuinen jyrsijälaji syyrianhamsteri onkaan. Niinhän tuo on ilmeikäs, höpsö, ahne, lempeä, ylpeä, pöyhkeä ja persoonallinen. Hamsteriperheen eloa tarkkaillessa saa vielä enemmän lajista irti, kun pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä luontaisesti erakkoeläimen hiljaista kehitystä Yksilöksi. Kasa pieniä poikasia, jotka hakevat turvaa toisistaan ja emostaan, nukkuvat pesässä mahdollisimman lähekkäin toisiaan. Tuota perheidylliä katsellessa ei uskoisi, että jo kahden kuukauden kuluttua pikkuhamsteri tulee inhoamaan yli kaiken lajikumppaneitaan, ja kahden syyrianhamsterin yhteiselo päättyisi tappeluiden seurauksena toisen osapuolen kuolemaan.

Onneksi ilonamme on yhä Iso Karhuemo & Seitsemän Pientä Poikasta. Ja mikä perheidylli! Naaraspoikaset häärivät emon apuna roudaamassa puhtaita petivaatteita pesään, ja pojankoltiaiset loikoilevat pesässä ja odottavat, että äippä ja siskot kantavat kauppak... kröhöm, p-o-s-k-i-p-u-s-s-e-i-s-s-a-a-n, aamupalaksi erilaisia jyviä, parsakaalia ja persiljaa. Vanhanaikaiset sukupuoliroolit siis näemmä pätevät tässä perheessä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti