lauantai 19. toukokuuta 2012

Suku on pahin

 
Heiko Windisch: Blissful Sunday

Olen ehtinyt tänään mainiosti pohtimaan töissä tämän päiväisen sukupostauksen kirjoittamista. Luultavasti yritän nyt hillitä suunnatonta haluani selostaa ja nostalgisoida Vivaldine's-linjamme iso-iso-iso-jne. isistä ja samalla jättänen luonnollisesti kaikenkarvaiset esi-isätkin rauhaan. Palaan tähän aiheeseen (ja mm. suvun mahtimiehiin) ehdottomasti uudelleen jossakin myöhemmässä postauksessani. Sen verran täytyy kuitenkin sanoa, että tämä 7.5.2012 syntynyt poikueemme on yhä sitä samaa linjaa suoraan alenevassa polvessa, joka sai alkunsa vuoden 2000 syyskuussa, kun kaksi silloin vielä hyvin nuorta tyttöä alkoi haaveilla kokonaisen hamsteriklaanin luomisesta. Ja tietysti jalostusväriksi valittiin keltainen, sillä vaikka monenmoisien värimuunnosten ja kuvioiden kanssa oli siihen mennessä jo ehditty puljailemaan, niin mikään muu niistä ei ollut yhtä kutkuttava ja kaunis kuin keltainen kaikkine jännittävine johdoksineen. Myöskään turkkimuunnosta ei tarvinnut alkaa arpomaan. Ei ole lyhytkarvaisen voittanutta. Kasvattajanimen haimme alunperin turkkimuunnoksille lk ja lk satiini.

Mutta sitten takaisin tähän päivään! Poikueen emo on ensimmäisessä ja toistaiseksi ainoassa näyttelyssään upeasti menestynyt kasvattimme GG11 Vivaldine's Kosminen Lohikäärme*, jota kutsutaan Mayaksi. Se on turkiltaan lyhytkarvainen ja väriltään lumoavan kaunis kyyhkynharmaa valkokirjokilpikonna. Maya on ollut koko ikänsä luonteeltaan hyvin aktiivinen ja nopealiikkeinen, ja se vaikuttaa toisinaan keskivertosyyrianhamsteria kekseliäämmältä tapaukselta. Maya on tämän kaiken muun erityislaatuisuutensa lisäksi hyvin karismaattinen hamsteri, joka rakastaa huomion keskipisteenä olemista. Maya ei ole koskaan purrut ketään ja se on osoittautunut myös erittäin päteväksi emo-ominaisuuksiltaan.


 Aina yhtä sädehtivä Maya!


Poikueen isä on Mia Laineen omistama lyhytkarvainen musta-keltainen Yökyöpelin Rullaatirullaa. Rulla on jo hieman iäkkäämpi, pian 19 kuukauden ikäinen herrasmies. Se on hyvin rauhallinen ja omissa oloissaan viihtyvä. Ruokahalu on miesmäiseen tapaan runsas ja jopa mustikanvarpu oli niin jännä, että se piti välittömästi närsiä hampailla pieneksi silpuksi ja tunkea silppu sitten poskipusseihin...


Rulla mietiskelee ikämiehen arvokkuudella.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti